Mitä roolipelaaminen on?

Ukko ja hirviö Ropenomiconin sivulla on roolipelaamisesta kerrottu aika selkeästi. Lyhyesti, kyseessä on siis peli, jossa pelaajat luovat itselleen pelihahmot, joilla sitten seikkaillaan pelinjohtajan johdolla, eläytyen pelihahmojen rooliin, näytellen hahmojen rooleja. Pelaaminen hoituu sääntökirjojen, noppien, paperin ja kynien avulla, mielikuvitusta käyttäen. Avainsana koko hommassa on "rooli", eli valitaan jonkinlainen rooli, johon sitten samaistutaan ja sitä pelataan. Esimerkkejä näistä rooleista on vaikkapa keskiaikainen kauppiaan poika, joka kyllästyy isänsä holhoamiseen, ja lähtee katselemaan hieman maailmaa.

Roolipelaamiseen tarvitaan sopiva kaveriporukka, joista yksi toimii pelinjohtajana ja johtaa peliä ja luo maailman jossa muiden pelaajien hahmot seikkailevat. Lisäksi tarvitaan tietysti jokin roolipeli, joita löytyy monenlaisia. Mikäli kukaan kaveriporukasta ei ole koskaan pelannut mitään roolipeliä, suosittelen ensimmäiseksi peliksi Myrskyn-Sankarit roolipeliä, joka on kehitetty nimenomaan roolipelaamisen aloittamiseen.

Toinen suomalainen erittäin hyvin aloittaville roolipelaajille sopiva peli on Astraterra.

Jos joku porukasta on pelannut roolipelejä aikaisemminkin, tai jos vähän suurempi alkupanostus ei haittaa, hyviä vaihtoehtoja on esimerkiksi suomenkielinen Praedor, tai vanha suomenkielinen Runequest. Mikäli ohjekirjan englanninkieli ei haittaa, hyviä vaihtoehtoja on myös esimerkiksi Dungeon World, Runequestin uusin 6. versio tai JRR. Tolkienin kirjoihin perustuva Keskimaahan sijoittuva The One Ring.

Yritän kirjoitella jokaisesta pelistä jotain perustietoja tänne valintaa helpottamaan.

Mikäli valitussa roolipelissä ei tule mukana noppia, tarvitaan yleensä sellaisia. Roolipeleissä käytetään usein normaaleiden 6-sivuisten noppien lisäksi myös 4, 8, 10, 12 ja 20-sivuisia noppia, joissain peleissä (esimerkiksi Runequest) heitellään noppia joiden tulos on välillä 1-100.

Jos pelin mukana ei tule valmiita hahmolomakkeita, voi niitä valokopioida tai tulostaa - pelin valmistaja yleensä on julkaissut hahmolomakkeita ladattavaksi kotisivuillaan.

Jotkut tykkäävät käyttää pienoismalleja pelin tapahtumien hahmottamiseen, mutta se ei ole mitenkään pakollista. Paperille piirretyt kuviot ajavat saman asian, mutta pienoismallit antavat ehkä hieman enemmän tunnelmaa.

Kaikkia näitä löytyy esimerkiksi Fantasiapeleistä.

Lisäksi pelaamiseen kannattaa varata lyijykyniä, kumeja, aikaa ja jokin rauhallinen ja tunnelmallinen paikka. Jotkut haluavat pelin tunnelmaan sopivaa musiikkia tai äänimaisemaa, ja tähän tarkoitukseen stereot tai tietokone on hyvä apuväline. Youtubesta löytyy esimerkiksi haulla "ambient sounds fantasy" sopivia taustaääniä, tai vaikkapa Brandon Fiechterin kokoelma fantasia-aiheista musiikkia. Myös muuta sopivaa musiikkia voi käyttää, esimerkiksi Nightwish on julkaissut paljon musiikkia joka sopii hyvin roolipelaamisen taustalle.

Pelin aloittaminen

Ihan ensimmäiseksi peliksi suosittelen pelistä riippumatta jotain pelin mukana tullutta valmis- tai esittelyseikkailua, jossa pelin toiminta tulee hyvin ilmi. Ensimmäisen pelisession aluksi toki täytyy jokaisen pelaajan luoda itselleen pelaajahahmo. Hahmonluontiin kannattaa varata runsaasti aikaa, ja pelaajien tulisi suunnitella keskenään jokaiselle kiinnostavat hahmot.

Hahmonluonnin jälkeen tai sen aikana pelaajat voivat keskustella hahmoistaan ja miettiä vähän niiden luonteenpiirteitä, onko seurueen soturi kullanhimoinen, vai ritarillinen? Luonteenpiirteiden miettiminen auttaa antamaan eloa hahmoille. Myöskin kannattaa hetki miettiä, miksi seurue on päätynyt yhteen, ovatko he vanhoja tuttuja vai mikä heidät on samaan seurueesen johdattanut?

Sitten vaan rohkeasti pelaamaan!

Vinkkejä pelaajille

roolipelikamat.jpg

Pelaa roolia. Jos luot hahmon, joka on näppärä käsistään mutta heikko, niin tämä heppu tuskin on ensimmäisenä taistelussa rynnimässä vihollisen kimppuun. Eli, mieti hahmon fyysiset ominaisuudet sekä luonteenpiirteet, ja pelaa niiden mukaan.

Usko pelinjohtajaa. Pelinjohtaja on se, joka päättää mitä tapahtuu, ja kuka käskee, ja hänellä on ylin päätäntävalta pelissä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että pelinjohtaja voi mielivaltaisesti säännöstä riippumatta kehittää omia epäjohdonmukaisia "rankaisukeinoja" pelaajahahmoille. Pelinjohtajan kanssa on voitava keskustella rakentavasti.

Muista. Tärkeintä on pitää hauskaa, ei kiusata pelinjohtajaa eikä yrittää olla parempi kuin muut (vaikka tosin pelaajahahmosi luonne voi olla sellainen, että hän haluaa aina olla paras).

Roolipelaa :-). Tällä tarkoitan sitä, että älä sorru tietokoneroolipelien perisyntiin, eli siihen, että tapetaan miljoona + 1 vihulaista, ja kaikki ongelmat on ratkaistu. Oikeastihan ratkaisuja on todella monia erilaisia, ja kaikkien tappaminen ei todellakaan ole ainoa vaihtoehto, vaikka tietokonepeleissä näin olisikin. Yritä vaikka keskustella ;-?

Käytä omia onnennoppiasi. Pelinjohtajan nopat on tietysti painotettu niin, että aina kriittisessä paikassa tulee kompurointi, ja hahmosi hengenlähtö on lähellä. Ja muutenkin nopat antavat vain NPC:itä suosivia tuloksia. Eli, muista aina käyttää omia noppiasi tärkeissä paikoissa varmistaaksesi suosiollisen tuloksen :-).

Vinkkejä pelinjohtajalle

Ensimmäisessä johtamassasi pelissä suosittelen tosiaan käyttämään jotain valmisseikkailua. Mikä ei tietenkään tarkoita, että seikkailun kulkua tarvitsee seurata pilkulleen - anna pelaajien tehdä myös muuta, mitä ei ole seikkailussa kerrottu, ja improvisoi itse puuttuvat tiedot. Myöskin, pelaajien vastustajia voi olla joskus syytä hieman helpottaa tai vaikeuttaa tilanteesta riippuen - peli-into voi loppua lyhyeen jos ihan ensimmäinen seikkailu on niin vaikea että kaikki pelaajahahmot kuolevat välittömästi.

Pidä muistiinpanoja. Jos muistiinpanoja ei tee, ennemmin tai myöhemmin tulee tilanne, jossa joku pelaajista ihmettelee, miksi jokin NPC (ei-pelaajahahmo) ei toimikaan samalla tavalla kuin aiemmin kohdatessa, eli johdonmukaisuus kärsii. Myöskin, jos pelaajat ovat päivää aiemmin kylän kaupasta ostaneet kirveen 50 hopearahalla, ja seuraavana päivänä sama kirves samassa paikassa maksaakin 100 hopeaa, voivat he hieman ihmetellä hintojen muutosta (ellei tietenkin asialle ole jotain järkevää selitystä).

Ole reilu mutta tiukka. Joskus jokin tilanne voi olla tulkinnanvarainen tai muuten epäselvä. Älä epäröi, vaan pelin "tuomarina" ratkaise asia tiukasti, mutta oikeudenmukaisesti. Ja kirjaa ratkaisu ylös, jotta tulevaisuudessa samanlaiset tilanteet voidaan ratkaista samalla tavalla. Jos alat epäröimään ja kuuntelemaan pelaajien mielipiteitä, niin pelaajat voivat alkaa yrittää "vedättämään" peliä haluamaansa suuntaan. Älä myöskään tuomitse puolueellisesti jotakuta pelaajaa suosien.

Muista. Tärkeintä on pitää hauskaa, ei kurmottaa pelaajia.

Säännöt ovat vain sääntöjä. Niitä ei tarvitse noudattaa kirjaimellisesti. Tärkeämpää on kertoa tapahtumista elävästi ja eläytyä pelaamiseen.

Yllätä. Mikään ei latista pelaamista yhtä tehokkaasti kun ennalta-arvattava ja yllätyksetön juoni. Anna siis juonen yllättää - tee siihen erikoisia käänteitä, kummallisia tapahtumia. jätä asioita hämärän peittoon selittämättä, jotta voit joskus myöhemmässä pelissä paljastaa jotain lisätietoa jo joskus aiemmin pelattuun seikkailun kohtaan.

Anna eloa vastustajiin. Jos vastustajat ovat aina läpeensä pahoja, ja pelaajat hyviä, tulee pelimaalimasta mustavalkoinen, jossa hyvä taistelee pahaa vastaan - oikeasti on olemassa miljoonia harmaan eri sävyjä, joten tee niin myös pelimaalimassa, eli anna NPC:ille luonteita, tai jotain inhimillisiä piirteitä, näin niistä tulee todenmukaisempia.

Pelinjohtajan tärkein tehtävä on saada pelaajat tuntemaan olevansa "siellä" eli pelimaailmassa, osa sitä, elävänä ja aitona. Ja sehän tapahtuu puhumalla ja kuvailemalla.

Lisää kommentti

HTML-koodit näkyvät koodeina. Verkko-osoitteet muunnetaan automaattisesti.

Tämän blogimerkinnän kommenttien syöte